Medialukutaitoa on tutkittu monesta eri näkökulmasta. Siten medialukutaito voidaan jakaa esimerkiksi neljään teoriaan: kulttuurin tutkimuksen teoriaan, kognitiiviseen teoriaan, sosiokulttuuriseen teoriaan ja kriittiseen teoriaan. Toisella luennolla käsittelimme kulttuurin tutkimuksen ja kognitiivisen teorian perusteita ja käytänteitä. Niissä korostui median analysoiminen eri näkökulmista sekä monenlaiset taidot, jotka sisältyvät medialukutaito-käsitteeseen.

Kognitiivinen malli sananmukaisesti perustelee medialukutaidon erilaisin taidoin kuten kielellisin, teknisin ja kommunikatiivisin taidoin, kun taas kulttuurin tutkimuksen teoriassa on käsitteitä, joiden kautta pyritään ymmärtämään paremmin mediaa. Medialukutaidon kokonaan omaksumiseen tarvitaan monenlaisia taitoja, jotta voisi käyttää mediaa analysoiden, arvioiden ja mahdollisimman monipuolisesti. Aktiivisen median käyttäjälle ei esimerkiksi riitä pelkät tekniset taidot, sillä pitäisihän mediaa myös pystyä arvioimaan sosiaalisten, esteettisten ja eettisten taitojen avulla. Aspenin määritelmähän muun muassa määrittää medialukutaidolle kyvyt päästä käsiksi median tarjoamiin aineistoihin, kyetä analysoida ja arvioida niitä sekä kykyä tuottaa mediaa. Tähän tarvitaan taitoja, joita voi hyödyntää kognitiivisen teorian kautta.

Britti ja EU-versio Aspenin määritelmästä on hyvin ytimekkäästi, että “medialukutaito on kyky saavuttaa, ymmärtää ja luoda informaatiota erilaisissa konteksteissa.” Jotta oman medialukutaitoisuutensa voisi nostaa tälle tasolle, niin mahdollisesti voisi kääntyä brittiläisen mediakasvatuksen avainkäsitteiden puoleen, jotka antavat tarvittavia peruskäsitteitä median ymmärtämiseen kulttuurin tutkimuksen teoriaa hyödyntäen. Teoriaan kulttuurin tutkimiseen mediassa kuuluu lähtökohdiksi käsitteet: kieli, tuotanto, tekniikka, representaatio, koodi, yleisö ja vastaanottaja. Mediaa käytettäessä on merkittävää osata arvioida sitä eri näkökulmista. Millaisia merkityksiä esitettävällä tekstillä on, miten se on tuotettu ja kuka on tuottanut, kenelle media tekstiä pyrkii esittämään ja miten totuudenmukaisen kuvan se antaa? Myös tähän voisi esittää vielä kysymyksen, että miten media heijastaa esille tuomassa tekstissään alueen kulttuuria, jossa se esitetään ja millaisia stereotypioita teksti tuo esille. Esimerkiksi luennolla esitetty japanilaisille suunnatussa Dieselin mainoksessa voi huomata, kuinka siinä on stereotyyppinen nainen tekniikan parissa ja kuinka mainos on suunnattu juuri japanilaisille katsojille. Siinä käytetään esimerkiksi japanin kieltä ja japanilaisia näyttelijöitä, mutta myös raakuutta, jonka voi huomata olevan jossakin määrin suosiossa Japanissa erilaisissa tv-ohjelmissa.

Mediaa analysoitaessa on huomioitava, miten pienellä osalla ihmisistä on valtaa mediassa. Monet tuotetut mediat ovat suurimmassa osassa muutamien suurten konsernien hallussa. Näin yksi yhtiö pystyy hallitsemaan eri kanavia ja tuomaan esille haluamiaan asioita sillä tavalla, millä haluaa. Tuotanto kuuluukin media-analyysin peruskäsitteeseen, jossa arvioidaan median saavutettavuutta ja omaa ja toisten osallistumista; kenen ääni kuuluu mediassa ja ketkä suljetaan pois ja miksi. Mediaa arvioitaessa täytyy ottaa huomioon, miten voimme tehdä vain päätelmiä ja miten media luo vain todellisuuden illuusiota sellaisena, minä se haluaa sen välittää.

Kun on olemassa erilaisia perustaitoja ja kehittyneitä taitoja, niin medialukutaito painottuu enemmän kehittyneisiin taitoihin, mikä mahdollistaa paremman osallistumisen yhteiskunnan tapahtumiin. Medialukutaito on olennaista demokratian kehittymiselle. Vaikkei pääsisikään vaikuttamaan valtamedian toimintaan, voi aina vaikuttaa blogikirjoittamisella tai mielipidekirjoituksilla. Medialukutaitoon on myös määritelty taitotasoja, jotka kuvastavat hyvin sitä, kuinka medialukutaito on jatkumo, joka sisältää kognitiivisia, emotionaalisia, esteettisiä ja eettisiä kykyjä ja taitoja. Tällä perusteella kukaan ei ole medialukutaidoton muttei kokonaan täyden kympin medialukutaitoinenkaan persoona.

Luennolla läpikäydyt teoriat tuovat hyvin esille kuvan siitä, kuinka tutkijoilla on erilaisia näkökulmia medialukutaidon tutkimiseen. Mediassahan se on jokapäiväistä, että kamppaillaan oman äänen kuuluviin saamisesta ja oman kannan median ulottuville tuomisesta. Siinä pärjäävät vain ne, jotka tuntevat mahdollisimman hyvin vaikuttamisen kanavat ja osaavat käyttää mahdollisimman monipuolisesti medialukutaitojaan hyväksi.